Miikan pyhäkkö (Tuom 17)

Kuuntele tallenne puheesta alla olevasta videosta.

Voit myös ladata pdf-tiedoston tutkittavaksi.

Miikan pyhäkkö (Tuom 17).pdf

Download PDF • 331KB

Samalla kun kuuntelet puhetta, niin voit halutessasi lukea saman tutkinnon alla olevasta kappaleesta. Kommentointimahdollisuus on tekstiosuuden lopussa. Muistathan perustella kaikki kommenttisi Raamatun tekstillä, jos asia koskee Sanan Totuutta.

Miikan pyhäkkö (Tuom 17)

Efraimin vuoristossa oli mies, nimeltä Miika. Hän sanoi äidillensä: ” Ne tuhat ja sata hopeasekeliä, jotka sinulta otettiin ja joiden tähden sinä lausuit vannotuksen minunkin kuulteni, katso, ne rahat ovat minulla; minä ne otin”. Silloin sanoi hänen äitinsä: ”Herra siunatkoon sinua, poikani!” Niin hän antoi takaisin äidilleen ne tuhat ja sata hopeasekeliä. Mutta hänen äitinsä sanoi: ” Minä pyhitän nämä rahat ja luovutan ne pojalleni veistetyn ja valetun jumalankuvan teettämistä varten. Nyt minä annan ne sinulle takaisin.” Mutta hän antoi rahat takaisin äidilleen. Ja hänen äitinsä otti kaksisataa hopeasekeliä ja antoi ne kultasepälle, joka niistä teki veistetyn ja valetun jumalankuvan. Se oli sitten Miikan talossa. Sillä miehellä, Miikalla, oli siis jumalanhuone, ja hän teetti kasukan ja kotijumalien kuvia ja asetti yhden pojistaan papiksi. Siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa, ja jokainen teki sitä, mikä hänen omasta mielestään oli oikein.

Juudan Beetlehemissä oli nuori mies, Juudan sukukuntaa; hän oli leeviläinen ja asui siellä muukalaisena. Tämä mies lähti siitä kaupungista, Juudan Beetlehemistä, asuaksensa muukalaisena, missä vain sopisi; ja vaeltaessaan tietänsä hän tuli Efraimin vuoristoon, Miikan talolle asti. Miika kysyi häneltä: ” Mistä sinä tulet?” Hän vastasi: ” Minä olen leeviläinen Juudan Beetlehemistä ja vaellan asuakseni muukalaisena, missä vain sopii.” Miika sanoi hänelle: ” Asetu minun luokseni ja tule minun isäkseni ja papikseni, niin minä annan sinulle vuosittain kymmenen hopeasekeliä ja vaatetuksen ja elatuksesi”. Niin leeviläinen tuli. Ja leeviläinen suostui asettumaan sen miehen luo, ja tämä piti sitä nuorta miestä kuin omaa poikaansa. Miika asetti leeviläisen virkaan, ja nuoresta miehestä tuli hänen pappinsa, ja hän jäi Miikan taloon. Ja Miika sanoi: ” Nyt minä tiedän, että Herra tekee minulle hyvää, sillä minulla on pappina leeviläinen”.

Efraimin vuoristossa oli mies nimeltä Miika. Hän sanoi äidillensä: ” Ne tuhat ja sata hopeasekeliä, jotka sinulta otettiin ja joiden tähden sinä lausuit vannotuksen minunkin kuulteni, katso, ne rahat ovat minulla, minä ne otin”.

Näistä sanoista paljastuu ensiksi se, että tältä Miikan äidiltä oli ANASTETTU eli LUVATTA otettu tuhat ja sata hopeasekeliä, jonka tähden tämä äiti oli lausunut nyt VANNOTUKSEN, niin että Miikakin oli sen kuullut.

( Biblia) Vanhempi Raamatun käännös avaa tätä VANNOTUSTA, jonka tämä äiti oli tehnyt, kun hänen penninkinsä oli anastettu, ja sanoo, että sinä KIROSIT ja puhuit minun korvaini kuullen. Tästä ymmärrämme nyt, että äiti oli KIRONUT juuri sen ihmisen, joka hänen penninkinsä eli sekelinsä oli anastanut eli varastanut.

( 5 Moos. 11:26-28) Jumala ITSE oli asettanut Mooseksen kautta antamassa laissaan SIUNAUKSEN ja KIROUKSEN. ”Siunauksen, jos te tottelette Herran teidän Jumalanne käskyjä, mutta kirouksen, jos te ette tottele Herran teidän Jumalanne käskyjä, vaan poikkeatte siltä tieltä, jota Minä tänä päivänä käsken teidän vaeltaa, ja seuraatte muita jumalia, joita te ette tunne”.

Jumala sanookin seitsemännessä käskyssään, että älä VARASTA. Se ihminen, joka siis varastaa eli ottaa jollakin tavalla toisen omaa luvatta, niin hän poikkeaa silloin siltä tieltä, jota Jumala on KÄSKENYT hänen vaeltaa.

VARASTAMINEN eli toisen oman ottaminen itselleen LUVATTA, on siis Jumalan antamassa LAISSA ja KÄSKYISSÄ kirouksenalaista ja se on myös muiden jumalien seuraamista, joita me emme edes TUNNE, vakuutti itse Isä Jumala.

Toisin sanoen varastaminen on myös ENSIMMÄISEN käskyn TÄYDELLISTÄ rikkomista, jossa Jumala sanoo meille kaikille, että Minä olen Herra sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia. Varastaminen on siis myös epäjumalan palvelemista ja sen tähden myös täydellistä Jumalan lain rikkomista.

Jumala itse vakuuttikin tässä antamassa Sanassaan, että kaikki MUIDEN jumalien eli EPÄJUMALIEN seuraaminen on sellaista seuraamista, että me emme edes TUNNE niitä jumalia, joita mekin usein seuraamme, ja niinkuin Miikakin oli nyt tämän Raamatun kohdan mukaan seurannut, kun hän oli varastanut äidiltään ne rahat ja näin alkanut palvelemaan EPÄJUMALAA.

Sillä Raamattu todistaa seuraavaksi ja Miika itse sen nyt sanoo, että ne rahat ovat minulla ja tunnustaa vielä, että minä ne otin. Uskon niin, että Miika on tuntenut Jumalan antaman Mooseksen lain ja käskyt, ja se varastaminen on tämän lain langettaman KIROUKSEN tähden vaivannut ja puhutellut häntä sydämessään.

Tästä minun ja ehkä meidän kaikkien tulisi nyt KIITTÄÄ Jumalaa, että Hän suuressa armossaan ja rakkaudessaan on antanut tämän Pyhän lain, joka PALJASTAA ja näyttää meidän syntisyytemme ja ennenkaikkea epäjumalien seuraamisen eli niiden palvomisen, jota siis tämä VARASTAMINENKIN on.

( Room. 3: 20) Raamattu vakuuttaa myös meille, että LAIN kautta tulee SYNNINTUNTO, ja vain sen kautta voimme alkaa kaipaamaan Jumalan ARMOA ja ARMAHDUSTA Jeesuksessa Kristuksessa, niinkuin Miikallekin oli nyt tullut SYNNINTUNTO ja hän tunnusti tekonsa. Sillä mihin me ARMOA ja ANTEEKSIANTAMUSTA edes tarvitsemme, jos me emme ole tulleet TUNTEMAAN syntejämme ja kirouksenalaisuuttamme Pyhän Jumalan lain TOTUUDEN edessä.

Tämän jälkeen Miikan äiti sanookin, että Herra SIUNATKOON sinua poikani. Vanhempi Raamatun käännös sanoo tässä, että SIUNATTU olet sinä minun poikani, Herralle. Sellainen ihminen, joka TUNNUSTAA rikoksensa Jumalaa ja Hänen lakiansa kohtaan, niin se saa siis SIUNAUKSEN, eikä ainoastaan saa sitä joskus myöhemmin, vaan hän on jo SIUNATTU Herrassa ja Herralle, niinkuin vanhempi käännös sen todistikin meille.

Tämä SIUNAUS syntinsä tunnustavalle, on siis HETI täydellinen ARMO ja ANTEEKSIANTAMUS, Jeesuksessa Kristuksessa, sillä Kristus on tämä Isän Jumalan antama ja lupaama SIUNAUS meille kaikille syntisille, eikä kukaan muu, ja vain Hänessä meilläkin on ARMO ja syntien ANTEEKSIANTAMUS.

Raamattu jatkaakin seuraavaksi siitä, että mitä tämä syntien TUNNUSTAMINEN Jumalalle, ja sen kautta Jumalan SIUNAUKSEN saaminen VAIKUTTAA nyt ihmisessä. Se vaikutti Miikassakin sen, että hän nyt ANTOI takaisin äidilleen ne tuhat ja satasekeliä, jotka hän oli itsellensä anastanut äidiltään. Tästä Jumalan LUPAAMASTA siunauksesta Jeesuksessa Kristuksessa, seuraa siis sellainen HEDELMÄ, että Miika tahtoo nyt PALAUTTAA ne varastetut rahat takaisin oikealle omistajalleen.

Näiden rahojen palauttamisen jälkeen hänen äitinsä sanoo nyt Miikalle, että minä pyhitän nämä rahat Herralle ja luovutan ne pojalleni veistetyn ja valetun jumalankuvan teettämistä varten. Tämä tuntuu nyt suorastaan käsittämättömältä, kun äiti tahtoo nyt luovuttaa rahat takaisin pojalle, ja pyhittää ne veistetyn ja valetun jumalankuvan teettämistä varten.

Uskon siis niin, että se äidin ITSENSÄ langettama julkinen eli ääneen lausuttu KIROUS varkaalle eli omalle pojallensa Miikalle, joka kuuli tämän äidin langettaman KIROUKSEN, niin se on nyt se todellinen SYY, miksi äiti itse LANKEAA tässä KAUHISTUTTAVAAN syntiin, ja haluaa TEETTÄÄ nyt niillä rahoilla veistetyn ja valetun jumalankuvan.

Sillä Jumala aikaisemmin Sanassaan vakuuttikin meille, että HÄN itse eli YKSIN Hän asettaa teidän eteenne SIUNAUKSEN ja KIROUKSEN. Tätä siunausta ja kirousta, ei siis aseta, eikä saa asettaa KUKAAN ihminen OMISSA nimissään, sillä se on YKSIN Jumala, joka Sanallansa SIUNAA ja Sanallansa KIROAA, eikä siis kukaan ihminen itse tai joku toinen turmeltunut ihminen, niinkuin tämä Miikan äiti nyt siihen KIROAMISEEN syyllistyi.

Sillä Pyhä Jumala LAIN Sanalla KIROAA lainrikkojan ja sitoo hänet synteihinsä. Jumala myös EVANKELIUMIN Sanalla JEESUKSESSA KRISTUKSESSA, SIUNAA syntinsä TUNNUSTAVAN ja VAPAUTTAA hänet laintuomioiden eli kirouksen alta pois. Näin Jumala YKSIN muuttaa kirouksen SIUNAUKSEKSI, Jeesuksessa Kristuksessa eli Hänen antamassaan LUPAUKSEN Sanassa.

Tämä Miikan äiti siis langetti ensin tälle varkaalle OMISSA nimissään kirouksen eli silloin myös omalle pojallensa kirouksen, koska hän oli juuri ne rahat ottanut. Näin tämä äiti joutui myös ITSE kirouksenalaiseksi ja siksi hän nyt ITSE eksyy, ja tahtoo niillä takaisin saaduilla rahoilla teettää valetun jumalankuvan. Hän oli alkanut itse siis KUVITTELEMAAN olevansa parempi ja pyhempi Jumalan edessä, lausuessaan OMISSA nimissään KIROUKSEN omalle pojallensa.

Näin NOPEASTI mekin alamme VALAMAAN sydämissämme itsellemme VÄÄRÄÄ jumalankuvaa eli me tahtoisimme silloin NOUSTA itse OMISSA nimissämme jumalaksi Jumalan paikalle ja langettaa ihmisille, joko siunauksen tai kirouksen, vaikka Jumala YKSIN sen voi tehdä ja tekee sen myös voimallisella SANALLANSA. Raamattu vakuuttikin meille alussa, että tämä ÄITI lausui VANNOTUKSEN, tai niinkuin vanhempi käännös sanoi sen selvemmin, että sinä KIROSIT ja puhuit minun korvaini kuullen.

( 5 Moos. 27: 15) Jumalan LAKI kieltääkin ja KIROAA myös sen, joka tekee jumalankuvan, veistetyn tai valetun, taitajan käden tekemän, KAUHISTUKSEKSI Herralle, ja joka SALAA sen pystyttää. Ja kaikki kansa vastatkoon ja sanokoon; Aamen.

Tällainen SALAINEN väärä jumalankuvan pystyttäminen, on omaan SYDÄMEEMME pystyttämistä, joka ei välttämättä heti näy ULOSPÄIN lausuttuina sanoina. Se ihminen, joka siis toista kiroaa OMISSA nimissään, SALAISESTI tai JULKISESTI, niin se tulee siis ITSE lain kirouksen ja tuomion alaiseksi. Tähän KAIKKIEN meidän ihmisten eli KOKO kansan tulee nyt vastata ja sanoa; AAMEN eli TOTISESTI näin ON, niinkuin Jumala itse sen SANASSAAN vakuutti ja vakuuttaa sen edelleenkin.

( Jes. 24: 5-6) Raamattu kyllä vahvistaa myös sen, että esimerkiksi profeetta Jesaja lausuu KIROUKSEN kansalle, joka on rikkonut lait ja muuttaneet käskyt ja hyljänneet iankaikkisen liiton. Profeetta ei kuitenkaan tee tätä kirousta nyt OMISSA nimissään, vaan Jumalan NIMESSÄ eli Hänen SANANSA totuuden perustuksella ja voimalla.

Tästä opimme nyt sen, että minkä Jumala SANASSAAN kiroaa, sen Hän YKSIN kiroaa, ja minkä Hän SANASSAAN siunaa, niin sen Hän todellakin yksin SIUNAA, eikä siis kukaan muu. Kukaan ihminen ei voi siis ITSE muuttaa kirousta siunaukseksi, eikä siunausta kiroukseksi, vaikka kuinka sitä yrittäisi, sillä SANAN valta ja voima on YKSIN Jumalan hallintavallan alla.

Nyt tämä Miikan äiti siis tahtoo KIROUKSENALAISENA antaa rahat takaisin Miikalle, mutta Miika antaa ne rahat kuitenkin takaisin äidilleen. Miikan äiti siis VÄÄRÄN jumalakuvan lumoissa eli siis kirouksenalaisena, tahtoisi nyt sitä, että Miika niillä rahoilla teettäisi ja antaisi valaa äidin LIHALLISEN ja TURMELTUNEEN mielenmukaisen jumalankuvan, jota he sitten yhdessä palvoisivat. Miika ANTAA ne rahat nyt kuitenkin TAKAISIN äidilleen, sanoi Raamattu. 

Uskon siis niin, että Miika, joka oli itse päässyt POIS Jumalan lain kirouksenalaisuudesta ja saanut Jumalan siunauksen, TUNNUSTAMALLA varastamisen synnin eli muiden jumalien seuraamisen synnin, niin sentähden Miika ei nyt ENÄÄ tahtonut itse olla kuuliainen oman äitinsä Jumalan lain VASTAISELLE pyynnölle.

Sillä äiti tahtoi kirouksenalaisena sitä, että niillä rahoilla Miika olisi teettänyt ja valanut äidin OMAN lihallisen mielen mukaisen jumalankuvan, ja siksi Miika PALAUTTAA rahat nyt takaisin äidilleen, ettei hän JÄLLEEN tulisi kirouksenalaiseksi.

Sellainen ihminen, joka on Jumalan lain kirouksen alla tunnustamattomien SYNTIENSÄ tähden, niin sellainen ihminen elää myös silloin HENGELLISESSÄ sokeudessa, niinkuin Raamattu siitä seuraavaksi vakuuttaakin.

Sillä Miikan ÄITI otti nyt kaksisataa hopeasekeliä ja antoi ne kultasepälle, joka niistä teki nyt veistetyn ja valetun jumalankuvan. Toisin sanoen, kun mekin luovumme Jumalan Sanan TOTUUDESTA, niin me alamme silloin juuri VALAAMAAN ja tekemään oman lihallisen mielemme mukaista jumalankuvaa, jota me sitten sokeudessamme alamme kumartamaan ja kunnioittamaan eli elämään sen VÄÄRÄN jumalankuvan mukaisesti, joka ASUSTAA silloin meidän OMISSA sydämissämme.

Tämä, jos mikä on nyt Jumalan antaman ENSIMMÄISEN käskyn täydellistä rikkomista ja häpäisemistä eli se on Hänen Sanansa TOTUUDEN valheena pitämistä. ( 2 Moos. 20: 1-4) Sillä ensimmäinen käsky sanoo SELVÄSTI meille, että Minä olen Herra sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia Minun rinnallani, älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä MITÄÄN kuvaa.

Tämä kultasepällä veistetty ja valettu VÄÄRÄ jumalankuva, oli sitten Miikan talossa, sanoi Raamattu. Kun tällainen VÄÄRÄ jumalankuva alkaa nyt HALLITSEMAAN meidänkin omassa TALOSSAMME eli SYDÄMISSÄMME, niin siitä ei MITÄÄN oikeaa ja hyvää hedelmää synny eikä voi syntyä, vaan se pitää meitä väistämättä ainoastaan KIROUKSENALAISINA niinkauan, kunnes se väärä jumalankuva murennetaan ja murskataan palasiksi meidän sydämissämme, Jumalan Sanan TOTUUDEN voimalla.

Oikea JUMALAN KUVA ei ole siis KENENKÄÄN ihmisen ITSELUOMA, tai jonkun toisen turmeltuneen ihmisen tekemä ja valama kuva JUMALASTA. ( Kol. 1: 15) Sillä Jumala Sanassaan ITSE ilmoittaa meille sen, että mikä on se todellinen ja AINUT oikea JUMALAN KUVA, se on yksin JEESUS KRISTUS, sillä Hän on AINOASTAAN näkymättömän JUMALAN KUVA, eikä siis MIKÄÄN kultasepän valama eli ihmisen itse tekemä tai turmeltuneessa mielessään ja sydämessään KUVITTELEMA kuvatus.

Näin tämä VÄÄRÄ jumalankuva alkoi nyt myös JÄLLEEN hallitsemaan Miikaakin, sillä hänellä oli tämä jumalankuva nyt omassa talossaan, ja hänellä oli myös ERILLINEN jumalanhuone siinä talossa, sanoi Raamattu. Miika oli siis PYHITTÄNYT tälle väärälle jumalankuvalle ERITYISEN paikan omassa kodissaan, ja silloin myös omassa SYDÄMESSÄÄN.

Jos mekin nyt alamme omassa talossamme eli sydämessämme pitämään ja hyväksymään tällaisia VÄÄRIÄ jumalankuvia, jotka eivät siis ole JUMALAN Sanan TOTUUDEN kanssa yhtäpitäviä, niin silloin tulee sama tilanne meillekin, kuin Miikalla nyt tuli, että me rakennamme OMAAN sydämeemme, jopa väärän jumalankuvan ERILLISEN huoneen, jota me sitten hengellisessä sokeudessa palvomme ja kumarramme. Ja, kun me tälle väärälle jumalankuvalle kumarramme sydäntemme huoneessa, niin silloin me itse JUMALAN ja Hänen Sanansa TOTUUDEN täydellisesti HÄPÄISEMME.

Tästä väärän jumalankuvan rakentamisesta SYDÄMEEN seuraakin sellaiset TEOT eli näkyviin tulevat hedelmät, että Miika TEETTI nyt KASUKAN ja kotijumalien kuvia ja asetti yhden pojistaan itsellensä papiksi. ( 2 Moos. 28:6) ( 1 Sam. 2:18) Kasukka oli Vanhassa Testamentissa papinpukuun kuuluva vaatekappale, joita leeviläiset papit piti yllään pyhäkössä ja kasukka piti tehdä kullasta ja erivärisistä kerratuista langoista.

( 2 Moos. 28: 12) Raamattu myös todistaa meille sen, että ylipappi Aaronin, joka oli tätä leeviläistä sukua, niin hänen piti kantaa tätä kasukkaa olkapäillään Herran kasvojen edessä. ( 4 Moos. Luku 4) ( 4 Moos. 26: 59) Jumala olikin erityisesti määränyt juuri leeviläiset hoitamaan tätä Vanhan Liiton pappeuden virkaa, jota sukua siis Mooses ja Aaronkin olivat.

Raamattu todisti myös meille sen, että tämä KASUKKA, jonka Miika nyt teetti ja kotijumalien kuvat, niin hän antoi ne ensiksi yhdelle pojistaan ja asetti hänet itsellensä papiksi.

Tässä tulee nyt todeksi se, että kuinka pitkälle ja syvälle EKSYTYKSEEN se johtaa, tämä väärien jumalankuvien tekeminen ja niiden hyväksyminen ENSIKSI sydämissämme. Se ei enää siis silloin riitä, että meidän SYDÄMISSÄMME asustaa väärä jumalankuva, vaan se JOHTAA myös oman iljettävän ja tekopyhyydestämme lähtevän eli ulkonaisesti kullankiiltävän ja loistavan kasukan VALMISTAMISEEN, jolla pyrimme saamaan itsellemme NÄKYVÄÄ kunniaa.

Lisäksi se vielä johti useiden kotijumalien kuvien TEETTÄMISEEN, sekä omasta vanhurskaudesta ja ULKONAISESTA pyhyydestä nousevaan PAPIN palkkaamiseen, niinkuin Miikakin nyt HENGELLISESSÄ sokeudessaan teki, ja asetti oman poikansa ensiksi tähän papin virkaan VASTOIN Jumalan antamaa SANAN totuutta ja määräystä. ( 5 Moos. 18:5) Sillä tämä Miika ja hänen poikansa eivät olleet LEEVILÄISTÄ sukua, jolle Jumala YKSIN oli määrännyt pappeuden virassa palvelemisen.

( Hebr. 7 ) Raamattu todistaa meille nyt Uuden Testamentin aikana sen TOTUUDEN, että kuka AINOASTAAN tulee olla meidänkin todellinen YLIPAPPIMME, johon meidän tulee yksin USKOA, ja ketä AINOASTAAN meidän tulee USKOSSA seurata, se on nyt JEESUS KRISTUS, Jumalan Poika, meidän Herramme ja Vapahtajamme, jota Aaron ylipappina Vanhassa testamentissa ENNAKKOKUVANA kuvasi.

( 2 Moos. 12) Raamattu todistikin meille, että ylipappi Aaronin piti KANTAA molemmilla olkapäillään tätä KASUKKAA Herran kasvojen edessä. Uskon niin, että KUKAAN muu ei olekaan ARVOLLINEN kantamaan olkapäillään tätä kasukkaa HERRAN kasvojen edessä, kuin ainoastaan tämä todellinen YLIPAPPI, Jeesus Kristus, jota siis Aaron ENNAKKOKUVANA kuvasi Vanhassa testamentissa.

( Hebr. 4: 16) Me emme saa siis ASETTAA ketään muuta PAPPIA uskomme KOHTEEKSI ja täydelliseksi ESIKUVAKSI, kuin ainoastaan tämän Uuden Liiton YLIMMÄISEN PAPIN Jeesuksen Kristuksen, jonka kautta mekin voimme nyt lähestyä Pyhää Jumalaa ja käydä uskalluksella Hänen ARMOISTUIMENSA eteen, että me saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan, niinkuin hebrealaiskirje meille tästä opettaa.

VÄÄRÄ jumalankuvan asustaminen sydämissämme alkaa myös vääjäämättä loistamaan ja näkymään meistäkin ULOSPÄIN, olkoon se väärä jumalankuva, mikä tahansa nimeltänsä, niinkuin se loisti nyt Miikankin ulkonaisista eli näkyvistä teoista.

Raamattu sanookin seuraavaksi, että mitä tällainen OMIEN jumalankuvien tekeminen ja niiden palvominen on, ja mistä ne ovat lähtöisin? Raamattu vahvisti meille, että tuomareiden aika oli sellaista aikaa, kun ei ollut vielä kuningasta Israelissa, ja jokainen teki sitä, mikä OMASTA mielestään oli oikein.

Näin se on varmasti meillä kaikilla tänäkin päivänä, että jos me alamme noudattamaan OMASTA turmeltuneesta LIHASTAMME nousevaa mieltä ja itsekästä tahtoamme, niin silloin ei KAUAN mene, kun me olemme jo VALANNEET eli TEHNEET itsellemme OMAN lihallisen mielenmukaisen VÄÄRÄN jumalankuvan SYDÄMIIMME, josta sitten seuraa sen mukaiset teot eli hedelmät, niinkuin Miikallekin seurasi.

( Kol. 1: 15) ( 2 Kor. 4:4) Tässä on nyt varmasti se todellinen SYY siihen, että miksi meidän kaikkien tulisi TUTKIA Jumalan antamaa Pyhää Sanaa ja etsiä VAIN siitä TOTUUTTA, sillä Jumalan voimallinen SANA ainoastaan RIISUU väärät jumalankuvat meidänkin sydämistämme pois, ja se SANA ainoastaan KIRKASTAA meille Pyhän Hengen kautta OIKEAN ja todellisen JUMALAN KUVAN, joka yksin on siis JEESUS KRISTUS eikä KUKAAN muu.

( Ps. 51: 8) ( Hebr. 6: 18) Psalmin kirjoittaja vakuuttaakin meille, että Jumala tahtoo TOTUUTTA salatuimpaan saakka. Tämä Jumalan TOTUUS on Hänessä itsessään ja Jeesuksessa Kristuksessa eli Hänen järkähtämättömässä Sanassaan, ja ne KUMPIKAAN eivät voi KOSKAAN valehdella. On siis suorastaan HULLUUTTA etsiä TOTUUTTA mistään muualta, kuin Jumalasta ja Hänen Sanastaan Jeesuksessa Kristuksessa.

Raamattu jatkaa nyt, että Juudan Beetlehemissä oli nuori mies ja hän oli leeviläinen ja asui siellä muukalaisena. Ja tämä mies lähti kaupungista, Juudan Beetlehemistä, asuaksensa muukalaisena, missä vain sopisi, ja vaeltaessaan tietänsä hän tuli Efraimin vuoristoon, Miikan talolle asti.

Uskon niin, että Raamattu ei tätäkään mainitse TURHAAN, että nyt sieltä tulee NUORI leeviläinen mies Miikan talolle, joka muukalaisena kuljeksii, ja etsii missä vain sopisi asua. ( 4 Moos. 3: 6-10) Sillä Jumala oli todellakin valinut ja määränyt juuri LEEVILÄISET hoitamaan lainmukaista pappeuden virkaa Israelin kansan keskellä Vanhan testamentin aikana.

Uskon myös niin, että kun tässä erikseen mainitaan nyt, että hän oli NUORI leeviläinen mies, niin hänellä ei varmasti ollut silloin vielä paljon KOKEMUSTA, tästä OIKEASTA lainmukaisesta pappeuden hoitamisesta Israelissa eli Jumalan lain OIKEASTA käytöstä.

Nyt tällainen nuori ja kokematon leeviläinen mies tulee Miikan talolle muukalaisena eli vieraana. Tässä herää myös kysymys siitä, että MIKSI tämä leeviläinen mies oli lähtenyt kuljeksimaan muukalaisena VIERAALLE paikkakunnalle, ja MIKSI hän etsii nyt uutta paikkaa, missä hän voisi asua?

Miika kysyi nyt tältä leeviläiseltä mieheltä, että mistä sinä tulet ja hän vastasi, että minä olen leeviläinen Juudan Beetlehemistä ja vaellan muukalaisena asuakseni missä vain sopii? Tämä leeviläinen mies etsii siis sellaista paikkaa asuaksensa, jossa hänet otettaisiin HYVÄKSYVÄSTI ja KUNNIOITTAVASTI vastaan.

Miika vastaakin nyt tähän leeviläisen nuoren miehen LIHALLISESTA mielestä nousevaan TARPEESEEN täydellisesti ja sanoo hänelle, että ASETU minun luokseni ja asetu minun isäkseni ja papikseni. Tässä oli nyt varmasti MIELUINEN vastaanotto tälle nuorelle ja kokemattomalle leeviläiselle ja muukalaisena kulkevalle miehelle.

Sillä Miika pyysi häntä lisäksi myös isäksensä ja papiksensa, sekä Miika vielä lupasi antaa hänelle PALKKAA vuosittain kymmenen hopeasekeliä, ja VAATETUKSEN ja ELATUKSEN, sanoi Raamattu.

Tässä miesten KOHTAAMISESSA on ensiksi suuri HOUKUTUS nyt Miikalle itselleen, joka oli alkanut siis palvomaan ihmisen ITSE veistämää ja valamaa jumalankuvaa, sillä Miika kohtaa tässä nyt LEEVILÄISEN miehen, jonka ITSE Jumala oli valinnut ja määrännyt hoitamaan lainmukaista pappeuden virkaa Israelissa.

Tämä miesten kohtaaminen johtaakin nyt myös siihen, että Miika PYYTÄÄ häntä myös isäksensä ja papiksensa, koska tämä muukalainen oli leeviläinen eli tiesi ainakin jotain Vanhan liiton pappeudesta, vaikka olikin VIELÄ siis nuori eli kokematon.

Toiseksi tämä kohtaaminen on ollut myös tälle leeviläiselle nuorelle ja kokemattomalle miehelle suuri HOUKUTUS, joka vastaa nyt hänen ITSEKKÄÄSEEN kunnianpyyntöön ja ihmisiltä saatuun arvostukseen ja hyväksyntään, jota Miika hänelle nyt osoitti sanoillaan ja pyytämisellään.

Tällainen PYYNTÖ Miikalta tälle leeviläiselle miehelle, että hän alkaisi nyt hänen isäksensä ja papiksensa eli johtamaan ja palvelemaan VÄÄRÄN jumalankuvan pappina ja isänä, niin se onkin nyt todellista KAUHISTUSTA Pyhän Jumalan ja Hänen Sanansa TOTUUDEN edessä.

( Matt. 23: 8-10) Sillä itse tämä Jumalan Sanan TOTUUS, Jeesus Kristus, varoittaa meitäkin Raamatussa vakavasti, että älkää antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä YKSI on teidän opettajanne, ja te olette kaikki veljiä. Ja isäksenne älkää kutsuko KETÄÄN maan päällä, sillä yksi on teidän ISÄNNE, Hän, joka on taivaissa. Älkää antako kutsua itseänne mestareiksi, sillä yksi on teidän MESTARINNE, Kristus.

Näin KAVALAA on nyt se, kun me alamme valamaan eli tekemään omasta SYNTISESTÄ lihastamme nousevaa VÄÄRÄÄ jumalankuvaa sydämiimme, sillä silloin me tahdomme KOROTTAA joko itsemme tai jonkun muun turmeltuneen ihmisen isäksemme ja papiksemme tai mestariksemme, niinkuin Miika tässä nyt SYYLLISTYI siihen, ja myöskin tämä leeviläinen mies, joka nyt alkoi Miikalle VÄÄRÄN jumalankuvan papiksi ja isäksi.

Raamattu vakuuttaakin tämän meille, että tällainen Miikan pyyntö MIELLYTTI nyt tätä ARVOSTUSTA ja KUNNIAA etsivää leeviläistä NUORTA miestä, sillä leeviläinen tuli nyt Miikan taloon sisälle ja SUOSTUI asettumaan Miikan luo, vakuutti Raamattu.

Näin kahdesta toisilleen tuntemattomasta ihmisestä, tulee nyt keskenään YLIMMÄT ystävät, kun heitä alkaa YHDISTÄMÄÄN väärän jumalankuvan palvominen eli epäjumalankuvan kumartaminen ja kunnioittaminen, jossa siis ETSITÄÄN ainoastaan ihmiskunniaa ja arvostusta, joka miellyttää ja RUOKKII kyllä syntistä ja turmeltunutta lihaamme, mutta on TÄYSIN kelvotonta ILJETYSTÄ Pyhän Jumalan Sanan TOTUUDEN edessä.

Niinpä Raamattu sanoikin seuraavaksi, että Miika piti sitä nuorta miestä, kuin OMAA poikaansa. Näin VAARALLISTA on se, jos mekin alamme kumartamaan ja jumaloimaan, sekä ylistämään jotakin ihmistä tai joukkoa, enemmän kuin Jumalaa ja Hänen Sanansa TOTUUTTA Jeesuksessa Kristuksessa.

Silloin me olemme jo unohtaneet Jumalan ja suorastaan VALANEET väärän jumalankuvan sydämiimme, emmekä enää siis muista sitä, että kuka on meidän todellinen ja ainoa YLIPAPPIMME, ISÄMME, OPETTAJAMME ja MESTARIMME.

Raamattu jatkaakin seuraavaksi siitä, että kuinka siinä silloin KÄY, ja sanoo, että Miika ASETTI tämän leeviläisen VIRKAAN, ja NUORESTA miehestä tuli hänen pappinsa ja hän jäi Miikan taloon. Tässä on nyt VAKAVA todistus siitä, kuinka meillekin silloin käy. Silloin meidänkin SYDÄNTEMME taloon asettuu asumaan VÄÄRÄ jumalankuva eli EPÄJUMALIA palveleva pappi, joka RUOKKII ainoastaan meidän itsekästä kunnianhimoamme ja ihmisiltä saamaamme arvostusta ja hyväksyntää.

( Joh. 5:44) Meidän todellinen YLIPAPPIMME ja ainoa oikea JUMALAN KUVAMME, Jeesus Kristus, varoittaakin meitä tästä vakavasti, ettemme ottaisi KUNNIAA vastaan toinen toiseltamme, emmekä ENÄÄ etsi sitä kunniaa, joka tulee Häneltä, joka yksin on Jumala.

Tämä Raamatun kohta päättyykin nyt Miikan LIHALLISESTA sydämestä nouseviin sanoihin, että nyt minä tiedän, että Herra tekee minulle hyvää, sillä minulla on pappina leeviläinen. Näin suureen EKSYTYKSEEN johtaa väärän jumalankuvan palvominen ja väärän PAPPEUDEN asuminen sydämissämme.

Sillä leeviläinen pappeus oli lainpappeutta eli TEKOJEN pappeutta, joka ei tunne, eikä anna siis KOSKAAN armoa, vaan vaatii jatkuvasti täydellisiä tekoja meiltä kaikilta, ja kaiken lisäksi paljastaa meidän syntisyytemme, sekä uhkaa vielä meitä syntisiä kuolemantuomiolla ja iankaikkisella KIROUKSELLA, jos emme täydellisesti täytä, mitä lainkirjaan on kirjoitettu. ( Gal. 3: 13) Niinkuin Raamattu meille tämän vahvistaakin, että kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lainkirjassa, niin että hän sen tekee.

( Room. 6: 21-23) Sillä lain loppu on kuolema ja synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan ARMOLAHJA on iankaikkinen ELÄMÄ Kristuksessa Jeesuksessa, meidän HERRASSAMME, vakuuttaa Raamattu meille.

Tämä leeviläinen pappeus on siis KUOLEMAN virkaa ja pappeutta. Leeviläinen pappeus eli lainpappeus tekee kyllä hyvää siinä, että se PALJASTAA meidän syntisyytemme ja suorastaan AJAA meitä takaa Jeesuksen Kristuksen täydellisen ARMON ja LAINTÄYTTÄMISEN turviin, mutta tämä LAINPAPPEUS ei itsessään TUNNE eikä voi antaa KOSKAAN armoa ja anteeksiantamusta, eikä myöskään silloin iankaikkista elämää, vaan vaatii lakkaamatta tekoja.

Me syntiset ja heikot ihmiset tarvitsemme nyt siis TOISEN paremman PAPPEUDEN, sillä muuten me jäämme laintuomioiden alle eli kirouksenalaisiksi, syntisyytemme tähden. ( Room. 7: 12) Laki siis itsessään on kyllä oikea, Pyhä, vanhurskas ja hyvä, mutta meidän omat lain täyttämisyritykset, eivät KETÄÄN meitä vanhurskauta eikä pyhitä, vaan päinvastoin KIROAA jokaisen, joka ei sitä täydellisesti täytä.

Tämä parempi PAPPI ja PAPPEUS on siis ainoastaan Jeesus Kristus eli Hänen valmistamansa ARMON ja SIUNAUKSEN evankeliumi eli syntien ANTEEKSIANTAMUKSEN SANA. Sillä Hän YKSIN eli ainoastaan täytti täydellisesti tämän Isän Jumalan antaman lain eli TOTUUDEN, eikä siis kukaan muu MILLÄÄN omalla teollaan.

Tämä YLIPAPPI, Jeesus Kristus, ei VAADI nyt meiltä enää MITÄÄN ulkonaisia tekoja pelastuksemme EHDOKSI, sillä Hän on ITSE täydellisesti KAIKKI tehnyt ja täyttänyt. Nämä Hänen täydelliset TEKONSA ovat HÄNEN kärsiminen, kuolema ja ylösnouseminen ISÄN tykö, joilla Hän on siis KAIKKI täydellisesti tehnyt ja täyttänyt, meidän kelvottomien ja väärän jumalankuvien valajienkin edestä.

Tätä täydellistä syntisten edestä valmistettua LUNASTUSTYÖTÄ, ei voi kukaan siis MILLÄÄN omalla ulkonaisella teollaan eli OMALLA jumalankuvan valamisellaan ansaita ja valmistaa. Sen voi AINOASTAAN vastaanottaa yksin armolahjana, USKOMALLA tähän täydelliseen LUNASTUSTYÖHÖN, ja siihen meidät on jo sulasta ARMOSTA KASTETTU.

( Room. 3: 28 ja 31) ( Room. 4: 3-6) ( Room. 5:4) ( Room. 7: 22) ( Gal.3: 5,6) USKO Kristukseen vasta synnyttää rakkauden lakiin eli se astuu täyteen voimaansa Kristukseen USKOVAN ihmisen sydämessä, josta alkaa nyt vuotamaan OIKEA eli HALULLISESTA sydämestä lähtevä rakkaus lähimmäisiämme kohtaan, ei kuitenkaan siis niin, että me niistä rakkauden ulkonaisista teoista saisimme vanhurskauden ja pelastuksen.

Sillä PELASTUS on yksin USKOSTA, ja yksin ARMOSTA, KRISTUKSEN täydellisen lunastustyön TÄHDEN, niinkuin Raamattu meille sen vakuuttaakin monessa kohtaa, että me siis USKOSTA vanhurskaaksi tulemme ja emme lain töiden kautta.

Meidän ei siis tule tehdä eli VALAA itsellemme MITÄÄN omasta turmeltuneesta mielestämme ja sydämestämme nousevaa jumalankuvaa. Sillä oikea JUMALAN KUVA on ainoastaan JEESUS KRISTUS, jonka Jumala Pyhässä SANASSAAN on meille kaikille ilmoittanut ja antanut sen USKOTTAVAKSI sydämiimme. AAMEN.