Nuorempi poika ja vanhempi poika (Luukas 15 11-32)

Kuuntele tallenne puheesta alla olevasta videosta.

Voit myös ladata pdf-tiedoston tutkittavaksi.

Nuorempi poika ja vanhempi poika (Luukas 15 11-32).pdf

Download PDF • 347KB

Samalla kun kuuntelet puhetta, niin voit halutessasi lukea saman tutkinnon alla olevasta kappaleesta. Kommentointimahdollisuus on tekstiosuuden lopussa. Muistathan perustella kaikki kommenttisi Raamatun tekstillä, jos asia koskee Sanan Totuutta.

Nuorempi poika ja vanhempi poika (Luukas 15, 11-32)

Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Ja nuorempi heistä sanoi isälleen; Isä, anna minulle se osa tavaroista, mikä minulle on tuleva. Niin hän jakoi heille omaisuutensa.

Vanhempi Raamatun käännös sanoo aluksi, että YHDELLÄ miehellä oli kaksi poikaa. Uskon niin, että tämä YKSI mies on meidän Luojamme ja Jumalamme, jolla on nyt vanhempi ja nuorempi poika.

Vanhempi poika kuvaa tässä vertauksessa JUUDAN kansaa, jolle oli LAKI annettu, tehty liitot heidän kanssaan, ja ennenkaikkea annettu LUPAUKSEN Sana lihaksi tulevasta Messiaasta eli Jeesuksesta Kristuksesta. Nuorempi poika kuvaa tässä PAKANAKANSOJA, joille ei ole EDES lakia annettu.

( 1 Moos. 15) ( 2 Moos. 19:15) Juutalainen kansa oli saannut tämän LAIN Siinain vuorella, ja Jumala oli tehnyt LAIN liiton heidän kanssansa siellä, sekä antanut jo NELJÄSATAAKOLMEKYMMENTÄVUOTTA ennen, kuin antoi tämän LAIN, niin LUPAUKSEN Sanan Aabrahamin SIEMENELLE tulevasta Jeesuksesta Kristuksesta, vakuuttaen siis hänelle, että KAIKKI KANSAT tulevat siunatuiksi hänen SIEMENESSÄÄN eli JÄLKELÄISESSÄÄN, joka on nyt Jeesus Kristus.

Näin Jumala on antanut ja luvannut siis iankaikkisen SIUNAUKSEN Jeesuksessa Kristuksessa eli tässä Jumalan LUPAMASSA Aabrahamin SIEMENESSÄ, aivan pelkästä ARMOSTA, sekä juutalaisille, että pakanakansoille eli siis tälle vanhemmalle ja nuoremalle pojalleen.

Tämä Isän Jumalan ANTAMA siunaus on kaikille meille siis ANNETTU sulasta ARMOSTA ja LAUPEUDESTA, Hänen oman Poikansa kautta, Hänen Sanassaan ja sakramenteissaan USKOLLA omistettavaksi.

Uskon niin, että tämä Sana ja sakramentit ovatkin juuri nämä armon KALLIIT tavarat, jotka Isä Jumala suuressa rakkaudessaan ja armossaan on ilmaiseksi jakanut, sekä juutalaiselle kansalle, että meille pakanoille. Näin Isä Jumala on nyt JAKANNUT meille kaikille OMAISUUTENSA ilmaiseksi, USKOLLA vastaanotettavaksi SYDÄMIIMME.

Tämä Isän antama SIUNAUS ja perintöomaisuus, on vaatinut kuitenkin Hänen oman Poikansa KUOLEMAN ristillä Golgatalla. Sillä perinnön saajat eivät pääse nauttimaan perinnöstä, ennenkuin testamentin tekijä on KUOLLUT. Niinkuin luonnollisestikin PERIJÄT saavat LAHJAKSI perinnön, tekemättä siis itse MITÄÄN perinnön eteen. Näin on myös HENGELLINEN perintö eli iankaikkinen perintö, sillä tämä testamentin tekijä, Jeesus Kristus, on KAIKEN tehnyt meidän puolestamme, kärsimisellään, kuolemallaan ja VOITOLLISELLA ylösnousemisellaan.

Tästä PERINNÖSTÄ eli Jeesuksesta Kristuksesta, se on nyt Hänen SANANSA ja SAKRAMENTTIENSA armosta, pääsevät osalliseksi KAIKKI ne juutalaiset ja pakanat, jotka USKOSSA vastaanottavat tämän perinnön, tekemättä itse siis MITÄÄN tämän perinnön eteen.

Nyt käy kuitenkin niin Raamatun todistuksen mukaan, että tämä nuorempi poika, joka oli KAIKEN omaisuutensa ja tavarat saanut lahjaksi, matkustaa kaukaiselle maakunnalle ja siellä hän TUHLAA nämä armon kalliit tavarat eli tämän lahjaksi saadun perintöomaisuuden, eläen siellä irstaisuudessa.

Uskon niin, että silloin MEKIN tuhlaamme kaikki Jumalalta lahjaksi saadut, kalliit armon tavarat, kun me alamme pitämään HALPANA Jumalan Pyhää Sanan TOTUUTTA ja ylenkatsomaan Hänen antamat SAKRAMENTIT eli Pyhän kasteen ja Pyhän ehtoollisen. Silloin mekin olemme joutuneet KAUKAISELLE maakunnalle eli KAUVAKSI Jumalasta SYDÄMISSÄMME. Sanan ja sakramenttien ylenkatsominen on siis todellista IRSTAUTTA eli USKOTTOMUUTTA ja kauhistuttavaa ILJETYSTÄ Pyhän Jumalan edessä.

Mekin olemme kerran saaneet Jumalan suuresta armosta, tulla Hänen Sanansa ja Pyhän Henkensä voimalla KASTETUIKSI, Hänen täydelliseen ARMOONSA, eli juuri tähän Jeesuksen Kristuksen kärsimisen, kuoleman ja ylösnousemisen OSALLISUUTEEN.

Jumala varjelkoon ennenkaikkea minua ja myös meitä kaikkia, ettemme olisi IRSTAAT ja USKOTTOMAT ja luopuisi tästä Jumalan antamasta ja Kristuksen asettamasta KASTEEN armoliitosta, joka liitto on AINA vahva ja horjumaton Jumalan puolelta.

Sillä Raamattu todistaa, että Jumala itse on tässä rauhan- ja armonliitossa uskollinen ja HORJUMATON. ( Jes 54:10) Profeetta Jesaja ennustaakin ja vahvistaa tämän tulevan liiton vahvuuden ja horjumattomuuden Jumalan puolelta, jo kauan ennen Kristuksen lihaksi tuloa ja Hänen kärsimistänsä ja kuolemaansa, sanomalla, että ” Vuoret väistykööt, ja kukkulat horjukoot, mutta MINUN armoni ei sinusta väisty, eikä minun RAUHANLIITTONI horju. Näin sanoo Herra, sinun armahtajasi.”

Nuorempi poika kuitenkin tuhlasi nyt kaiken, eli alkoi siis pitämään ARVOTTOMANA ja HALPANA Jumalan Sanaa ja myöskin tätä KASTEEN armon ja rauhan liittoa, ja sen jälkeen tulikin kova nälkä siihen maahan ja hän alkoi kärsiä puutetta, tai niinkuin vanhempi käännös sanoo, että hän alkoi HÄTÄÄNTYMÄÄN.

KAUKAINEN maakunta eli Jumalasta kaukana OLEVA, on siis sellainen SYDÄMENTILA, jossa ei ole ENÄÄ rauhaa eikä lepoa. Sellaisessa HÄTÄÄNTYNEESSÄ sydämen tilassa, sielu ei saa enää HENGEN ravintoa eli elämän leipää Jeesuksessa Kristuksessa ja Hänen Sanansa ARMOSSA ja TOTUUDESSA. Ihminen on silloin kadottanut USKON Jeesukseen Kristukseen ja menettänyt hyvän omantunnon rauhan ja niin joutunut takaisin lain- ja synnin orjuuden alle AHDISTUNEENA ja HÄTÄÄNTYNEENÄ.

Ihminen alkaa tällaisessa SIELUN hädässä ja Hengen ravinnon puutteessa, etsimään ravintoa sen maakunnan kansalaisilta ja kauppamiehiltä, niinkuin tämä nuorempi poika nyt etsi ja SUOSTUI näihin kauppamiehiin eli heidän alaisuuteensa. Nämä maakunnan kauppamiehet ja sen kansalaiset pyrkivät POISTAMAAN tämän tuhlaajapojan nälkää, sian RAVALLA ja palkohedelmillä, vakuuttaa vanhempi Raamattu meille.

Nämä OMANVANHURSKAUDEN kauppamiehet eli ULKONAISESSA tekopyhyydessä elävät, alkavat siis tarjoamaan, Hengen nälkää tuntevalle HÄTÄÄNTYNEELLE syntiselle, LAKIA ja TEKOJA. Toisin sanoen nämä omanvanhurskauden kauppamiehet lähettävät tämän tuhlaajapojan omille TILUKSILLEEN kaitsemaan SIKOJA ja rypemään sianrapakossa.

( Luuk. 11: 46) Näin nyt lain-ja tekojen kauppamiehet laittavat ahdistavan eli vaikeasti kannettavan KUORMAN ja TAAKAN, syntinsä tuntevan ja tunnustavan ihmisen SYDÄMELLE, mutta eivät itse sormellaankaan auta, niinkuin Jeesus itse meille tästä asiasta opettaa, eivätkä nämä TEKOJEN kauppamiehet PYSTY edes auttamaan tätä, synnintunnossa eli armon nälänhädässä olevaa tuhlaajapoikaa.

Lakia ja tekoja he kyllä julistavat ja sen kautta autuutta ja vanhurskautta TAVOITTELEVAT, mutta ARMONNÄLKÄÄ he eivät pysty sammuttamaan. VÄÄRÄN Jumalan lain julistaminen ja sen opettaminen, on siis todellista SIKOJEN kaitsemista ja sianrapakossa rypemistä, jossa ei tapahdu muuta kuin itsensä tahraaminen ja yhä syvempään EPÄTOIVOON joutuminen.

Mutta meidän Herramme ja Vapahtajamme on niin ARMOLLINEN ja LAUPIAS, tälle syntinsä tuntevalle ja tunnustavalle tuhlaajapojalle, ettei Hän SALLI sitä sianrapaa ja palkohedelmiä hänelle syötettävän, sillä Raamatun todistuksen mukaan, niitäkään KUKAAN ei hänelle antanut. Sillä Jumala tietää varsin hyvin sen, ettei syntisen tuhlaajapojan SYDÄN saa rauhaa ja lepoa KOSKAAN, lakia ja tekoja tekemällä, vaan päinvastoin ihminen UUPUU niiden alla.

Tuhlaajapoika joutuu menemään nyt ITSEENSÄ eli TUNNUSTAMAAN Jumalan Pyhän lain edessä syntinsä ja TÄYDELLISEN lankeemuksensa. Tämä ITSEENSÄ meneminen, on nyt Jumalan Pyhän Hengen täydellistä armotyötä, syntisen ihmisen sydämessä, johon on laki kirjoitettu.

Eli Pyhä Henki kirkastaa ensin OIKEAA Jumalan lain käyttöä, joka herättää hänessä oikean SYNNINTUNNON ja oikean HERRANPELON, sekä johdattaa tämän synnintuntoon tulleen tuhlaajapojan, Kristuksen täydellisen ARMON ja RAKKAUDEN osallisuuteen eli sen turviin ja suojaan, niinkuin käy tässä vertauksessa juuri tälle nuoremmalle pojalle, joka oli siis kaikki ARMON kalliit tavarat tuhlannut irstaisuudessa eli uskottomuudessa Jumalaa kohtaan.

Tällainen Pyhän Hengen ARMOTYÖ, saa aikaan syntisen ja langenneen ihmisen sydämessä sen, että hänen MUISTINSAKIN alkaa virkoamaan ja hän sanoo nyt: ” kuinka MONELLA minun Isäni palkkalaisella on kyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään.

Uskon niin, että tämä Isän PALKKALAINEN eli uskollinen PALVELIJA on nyt ennenkaikkea, Jeesus Kristus, jolla on kyllä leipää ANTAA, sillä Hän on itse ELÄMÄNLEIPÄ. Kaikki ne myös ovat Isän palkkalaisia, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen ja ovat Hänen täydelliseen LUNASTUSTYÖHÖNSÄ armosta KASTETUT.

Kun tuhlaajapoika saa nyt Hengen ENSILAHJANA, uskossa nousta ylös sianrapakosta, ja lähteä Isän tykö takaisin, niin näkee Hänen Isänsä hänet ja armahtaa häntä, ja juoksee häntä vastaan ja lankeaa hänen kaulaansa ja suutelee hellästi.

Isä juoksee tänäkin päivänä KAIKKIA tuhlaajapoikia ja tyttäriä vastaan, suloisessa Kristuksen Evankeliumin ARMOSANASSA. Hän myös osoittaa edelleenkin äärettömän suurta RAKKAUTTA ja NÖYRYYTTÄ, LANKEAMALLA nyt syntisen kaulaan ja antamalla suuta HELLÄSTI hänelle.

Silloin syntinen tuhlaajapoika sanoi: ” Minä nousen ja menen Isäni tykö ja sanon Hänelle; Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja SINUN edessäsi. Isän tykö, ei voi mennä muuta kuin Hänen oman Poikansa kautta, niinkuin Jeesus itse vakuuttaa meille, että ei KUAAN tule Isän tykö muutoin kuin Minun kauttani.

Isän tykö mennään siis ainoastaan USKOMALLA Kristuksen kärsiminen, kuolema ja ylösnouseminen, niinkuin Kristuskin meni kärsimisen, kuoleman ja VOITOLLISEN ylösnousemisensa jälkeen Isän Jumalan tykö KAIKKEINPYHIMPÄÄN.

Tämä on nyt siis SYNTISENÄ uskomista eli syntinsä tunnustavana uskomista, Kristuksen täydelliseen lunastustyöhön, johon meidät on siis kerran ARMOSTA jo kastettu. Näin tuhlaajapoikakin saa nyt PALATA uskossa Isän kotiin takaisin eli se on nyt Jumalan puolelta HORJUMATTOMAAN kasteen täydellisen ARMOON palaamista takaisin.

Näin myös mekin syntiset saamme USKOSSA palata takaisin, se on nyt jokapäiväisen katumuksen ja parannuksen kautta, USKOSSA takaisin palaamista KASTEEN horjumattomaan armon-ja rauhan liittoon.

Jokapäiväinen katumus on juuri sitä, kun me tunnustamme Pyhän ja Vanhurskaan Jumalan lain edessä, että me olemme tehneet syntiä taivasta vastaan ja SINUN edessäsi, ja todellinen ELÄMÄN parannus on se, kun USKOLLA lujasti tartumme, Hänen Poikansa valmistamaan TÄYDELLISEEN armoon ja sovintoon, eli Hänen Sanansa PETTÄMÄTTÖMIIN armolupauksiin, Jeesuksessa Kristuksessa.

Sellainen tuhlaajapoika, joka tuntee nyt syntiensä suuruuden ja syvyyden, ja siitä johtuvan kadotetun ja tuomitun tilansa, ei voi silloin MILLÄÄN omilla teoillansa ANSAITA armoa. Niinpä hän sanookin nyt, että en enää ANSAITSE, että minua SINUN pojaksesi kutsutaan, ja pyytää vielä nöyrästi, että tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.

Palkkalainen onkin juuri sellainen, joka tahtoo nyt nöyrästi ja uskollisesti PALVELLA Isäntäänsä. Hän ei enää odota siis palkkaa omien TEKOJENSA perusteella, vaan Jumalan lahjoittamasta sulasta ARMOSTA, tahtoo nyt rakkaudessa PALVELLA Isänsä kotona, se on nyt lähimmäisten palvelemista Jumalan valtakunnan työssä.

Silloin, kuin syntisellä tuhlaajapojalla loppuu omat teot ja armon ansaitsemiset omin voimin, niin juuri silloin Isä sanoo palvelijoilleen, että tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin. Isä ei tahdo siis TURHAAN viivytellä, syntinsä TUNTEVAN ja TUNNUSTAVAN ihmisen kohdalla, vaan sanoo nyt suuressa RAKKAUDESSAAN palvelijoilleen, että tuokaa PIAN parhaat vaatteet, ja pukekaa hänet niihin.

Hänen palvelijansa ovatkin KAIKKI Hänen Sanansa totuuden ja rakkauden julistajat, jotka kirkastavat USKOA Jeesukseen Kristukseen eli Evankeliumin ILOSANOMAA Jeesuksesta Kristuksesta, synnintuntoon tulleelle ihmiselle.

Uskon niin, että tämä PARAS vaate, on juuri se VANHURSKAUDEN valkoinen eli PUHDAS puku, jonka Jumala on kerran jo sulasta armosta pukenut päällemme, Pyhässä kasteessa, Pyhän Hengen täydellisena tekona.

( Gal. 3: 27) Sillä Raamattu todistaa meille tämän, että kaikki te, jotka olette Kristukseen KASTETUT, kaikki te olette Kristuksen PÄÄLLENNE pukeneet. Tämä on nyt se puku, jonka Jeesus Kristus on täydellisesti valmistanut, kärsimällä katkeran KUOLEMAN Golgatan ristillä ja nousemalla ylös haudasta, synnin, kuoleman ja perkeleen vallan täydellisenä VOITTAJANA.

Jeesus Kristus siis YKSIN on tämän vanhurskauden puvun valmistanut eli KUTONUT sen ylhäältä alas asti, joka peittää nyt meidänkin KAIKKI syntimme Pyhän Jumalan edessä. Tämän kasteen ARMOPUVUN oli nyt nuorempi veli eli tämä tuhlaajapoika, liannut ja tahrannut IRTAISUUDESSA eli epäjumalan palveluksessa, toisin sanoen USKOTTOMUUDESSA Jumalaa Sanaa ja sakramentteja kohtaan eli Jumalan lahjoittamia ja antamia ARMOVÄLINEITÄ kohtaan.

Jumala siis SUURESSA armossaan tahtoo nyt pukea hänet UUDELLEEN puhtaisiin vaatteisiin. Kun puhdas ja uusi puku puetaan päälle, niin on vanha ja likainen puku riisuttava ENSIN pois. Jumala itse RIISUUKIN tämän likaantuneen puvun, Pyhän Hengen täydellisenä työnä, lain OIKEALLA käytöllä, eli Pyhä Henki riisuu silloin KAIKKI omat mahdollisuudet pois, kelvata Pyhälle Jumalalle, ilman Kristuksen täydellistä armoa ja täydellistä laintäyttämistä.

Isä käskee nyt laittaa myös SORMUKSEN hänen sormeensa ja KENGÄT hänen jalkaansa. Uskon niin, että tämä SORMUS onkin juuri LIITON merkki ja Pyhän Hengen PANTTI eli vahva vakuutus, jonka tuhlaajapoika saa nyt sormeensa TAKAISIN, merkiksi Jumalan uskollisuudesta ja horjumattomuudesta KASTEEN armon- ja rauhan liitossa, niinkuin Jesaja siitä meille jo opetti.

Kengät kuvaavat tässä ALTTIUTTA eli sydämestä asti nousevaa HALUA, lähteä LIIKKEELLE julistamaan muillekin tätä ARMON ja RAUHAN Evankeliumia, josta itse on nyt päässyt ARMOSTA jälleen osalliseksi, Kristuksen tähden.

( 1 Piet. 2: 9) Sillä kaikki, jotka ovat Kristukseen kastetut ja uskovat Häneen, kuuluvat silloin KUNINKAALLISEEN pappeuteen ja Pyhään kansaan, niinkuin Pietari meille siitä vakuuttaa sanoen, että te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, omaisuuskansa, julistaaksenne sen JALOJA tekoja.

Isä antaa KÄSKYN myös palvelijoilleen siitä, että noutakaa se syötetty vasikka ja teurastakaa. Ja syökäämme ja pitäkäämme iloa. Nämä ovat nyt todellisia ARMON sanoja tälle nuoremmalle veljelle eli tuhlaajapojalle, joka oli siis KAIKEN lahjaksi saadun omaisuuden tuhlannut.

Uskon niin, että tämä SYÖTETTY vasikka, onkin juuri Jeesus Kristus, Jumalan Poika, joka on kerran Pitkänäperjantaina syötetty TÄYTEEN meidän synneillämme ja TEURASTETTU eli uhrattu KIROTTUNA Golgatan keskimmäisellä ristillä, meidän kaikkien syntisten edestä ja puolesta.

( Gal. 3:13) Sillä Raamattu vakuuttaa meille, että Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun Hän tuli kiroukseksi meidän edestämme. Hänestä tuli siis todellinen SYNTIPUKKI, jonka päälle Isä Jumala on heittänyt KAIKKI meidän syntimme ja vääryytemme.

Uskon myös niin, että tässä meille opetetaan sitä, kuinka kaikki syntiset tuhlaajapojat, saavat PALATA takaisin kasteen armoliittoon, syömallä USKOSSA Jeesuksen Kristuksen ruumiin ja juomalla USKOSSA Hänen SOVINTOVERENSÄ.

Tässä tarjotaan siis suurimmallekin syntiselle ehtoollisen ARMOATERIA eli alttarin sakramentti, täydellisenä lahjana. ( Joh. 6:54) Sillä Jeesus ITSE Sanassaan vakuuttaa meille, että joka syö Minun lihaani ja juo Minun vertani, sillä on iankaikkinen elämä ja Minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Tämä Kristuksen lihan ja veren syöminen, on Hänen Sanansa armolupauksien USKOMISTA omalle sydämelle ANTEEKSIANTAMUKSEKSI.

Näin nyt syntinen voi siis PALATA takaisin Pyhän KASTEEN horjumattomaan armoon eli Isän KOTIIN takaisin, sekä uudistua ja vahvistua uskossa ja Hengessä. EHTOOLLINEN eli alttarin sakramentti, on siis todellinen LÄÄKE ja PARANTAVA voima syntiselle tuhlaajapojalle ja tyttärelle, joka on rikkonut Pyhän kasteen liiton ja näin langennut pois kasteen täydellisestä ARMOSTA.

Tällä tavalla alkaa nyt tuhlaajapojan SYDÄN iloitsemaan ja silloin alkaa myös ilonpito Isän kotona. Näin nyt synteihinsä kuollut virkoaa jälleen eloon, ja se, joka oli kadonnut, on taas löytynyt.

Mutta Hänen vanhempi poikansa oli pellolla. Ja, kun hän tuli ja lähestyi kotia, kuuli hän laulun ja karkelon. Ja hän kutsui yhden palvelijoista ja tiedusteli, mitä se oli. Tämä sanoi hänelle, sinun veljesi on tullut, ja Isäsi teurastutti syötetyn vasikan, kun sai hänet terveenä takaisin. Niin hän vihastui, eikä tahtonut mennä sisälle, mutta hänen Isänsä tuli ulos ja puhutteli häntä leppeästi.

Voimme ensiksi kiistatta todeta sen, että vanhempi poika on palvellut isäntäänsä kauemmin kuin nuorempi poika. Vanhempi poika kuvaa siis tässä juutalaista kansaa, jolle on ensin laki annettu ja lupauksen Sana tulevasta Kristuksesta ilmoitettu, Mooseksen ja profeettojen kautta. Juutalainen kansa ei kuitenkaan tahtonut USKOA ja ottaa vastaan tätä LUPAUKSEN Sanaa Kristuksesta, vaan he vihastuivat Häneen, niin kuin tässä vanhempi poikakin nyt vihastui, eikä tahtonut mennä sisälle iloitsemaan.

Juutalaiset tahtovat kyllä siis orjallisesti noudattaa lakia ja sen vaatimia tekoja ULKONAISESTI, jonka Jumala oli heille kyllä antanut, mutta Jeesusta Kristusta AINOANA laintäyttäjänä ja syntien sovittajana, he eivät tahdo vastaanottaa. Samoin on tänäkin päivänä kaikkien TEKOPYHIEN kohdalla, jotka pyrkivät siis kelpaamaan Isälle Jumalalle, omien tekojen tai tekemättäjättämisien perusteella, ilman siis Kristuksen armoa ja Hänen täydellistä laintäyttämistään.

Tekopyhyys onkin sellaista, joka UURASTAA itsensä uuvuksiin lain- ja tekojen PELLOLLA puuhatessaan, niinkuin tämä vanhempi poikakin oli nyt ollut PELLOLLA töissä. Näin tekopyhät nyt VIHASTUVAT edelleenkin kaikkiin niihin ihmisiin, jotka syntinsä tuntevina ja tunnustavina, YKSIN USKOLLA lujasti tarttuvat, Jeesuksen Kristuksen täydelliseen armoon ja sovintoon, eivätkä enää siis KERSKAA omista teoistaan, vaan iloitsevat ja kiittävät nyt Jeesuksen Kristuksen täydellisistä teoista eli Hänen LUNASTUSTYÖSTÄÄN.

Tekopyhä ei tahdo nähdä ja tuntea sitä riemua ja laulun karkeloa, joka syntyy siitä, kun suuri SYNTINEN saa palata uskossa Isän kotiin takaisin ja riemuita ystäviensä kanssa, tekemättä itse mitään autuutensa ja pelastuksensa eteen.

Isä Jumala on käsittämättömässä rakkaudessaan teurastuttanut tällaisen syötetyn vasikan, Jeesuksen Kristuksen, sentähden, että Hän saa nyt KAIKKI tuhlaajapojat ja tyttäret terveenä takaisin Isän kotiin. Sillä väistämätön TOTUUS on se, että jos autuutemme riippuisi meidän OMISTA teoistamme, niin se ei ENÄÄ silloin olisi Jeesuksen Kristuksen valmistamasta täydellisestä ARMOSTA.

Tämä Kristuksen täydellinen armo ja anteeksiantamus, synnyttää siis VIHAN tekopyhissä, siksi vanhempi poikakaan ei tahdo mennä nyt SISÄLLE riemuitsemaan. Tämä sisälle MENEMINEN, on juuri USKOSSA Jeesukseen Kristukseen, Isän tykö menemistä eli sisälle menemistä Isän kotiin takaisin, KASTEEN täydelliseen ARMOON.

Tämän vanhemmankin pojan Isä eli ISÄ JUMALA, on niin suuri ja armollinen rakkaudessaan, että Hän menee nyt itse ulos tämän vanhemman poikansakin tykö, joka lain ja tekojen uuvuttamana, pyrkii itse menemään Isän tykö OMILLA teoillansa, työntämällä siis Jeesuksen Kristuksen täydellisen armon ja sovintotyön sivuun eli häpäisemään sen täydellisesti.

Raamattu todistaakin seuraavaksi, että Isä lähestyy SILTI tätä vanhempaa tekopyhää poikaakin LEPPEÄSTI. Uskonkin niin, että Isä TAHTOO kertoa VIELÄ kerran aikojen lopulla tälle vanhemmallekin pojalle eli juutalaiselle kansalle, että minkä HINNAN se on maksanut Hänelle, että Hän sai tämän nuoremman pojan terveenä takaisin kotiin. Se on maksanut Hänen oman ja ainoan Poikansa Jeesuksen Kristuksen syvän SIELUN tuskan Getsemanessa ja ristin katkeran KUOLEMAN Golgatalla.

Vanhempi poika, ei kuitenkaan vielä ymmärrä tätä armon SALAISUUTTA, vaan vetoaa nyt siihen, että hän ei ole milloinkaan Sinun käskyjäsi laiminlyönyt, ja kuitenkaan et ole koskaan VOHLAAKAAN minulle antanut, pitääkseni iloa ystävieni kanssa.

Lain ja tekojen kautta vanhurskautta ja autuutta etsivä vanhempi veli, ei siis ole KOSKAAN vielä päässyt MAISTAMAAN Jeesuksen Kristuksen ARMON suloisuutta ja SOVINNON salaisuutta, jota tämä VOHLA nyt HERKKURUOKANA kuvasi. Sen tähden tämä vanhempi poika, eikä hänen tekopyhät ystävänsäkään, voi vieläkään riemuita ja iloita tämän nuoremman tuhlaajapojan kanssa, Isän kotona.

Uskonkin niin, että tämän teurastetun ja syötetyn vasikan eli tämän herkkuvohlan uskossa SYÖMINEN kuuluu ainoastaan sellaisille suurille syntisille, joilla ei ole enää MITÄÄN hyviä tekoja tarjota Isälle Jumalalle, vaan heillä on AINOASTAAN jäljellä täydellinen armo ja anteeksiantamus, Jeesuksessa Kristuksessa.

Isä kuitenkin tahtoo sanoa VIELÄKIN tälle vanhemmalle pojalle ARMOLLISET sanat; Poikani, sinä ole aina Minun tykönäni, ja kaikki mikä on Minun omaani, on sinun. Uskon niin, että Isän Jumalan OMAA on edelleenkin Hänen Sanansa ja sakramenttinsa, Jeesuksessa Kristuksessa.

Nämä armon kalliit tavarat Hän tahtoo jakaa edelleenkin siis ILMAISEKSI, sekä juutalaisille, että meille pakanoille, niin kauan, kun ARMONAIKAA on jäljellä. Tämän ARMON voi siis ainoastaan ottaa USKOLLA vastaan, ilman YHTÄKÄÄN ihmisen omaa tekoa.

Me saamme siis iloita jo täällä armonajassa kaikista synteihinsä kuolleista, jotka VIRKOAVAT eloon, ja kaikista kadonneista, jotka jälleen LÖYTYVÄT. AAMEN.